Eduskunta ja hallitus

Eduskunta ja Hallitus 

Eduskunnan tehtävä Suomessa on valmistella ja säätää lakeja. Edus-kunnan muodostaa 200 kansanedustajaa, jotka edustavat jotain puoluetta, vaikkakin myös puolueeseen kuulumattomuus on myös mahdollista. Viime vaaleissa ainut puolueeseen kuulumaton kansanedustaja oli Liike Nyt!-valitsijalistalta valittu liikemies ja miljo-nääri Harry “Hjallis” Harkimo. Hänen edustamansa liike kuitenkin keräsi myöhemmin tarvittavat kannattajakortit ja liike hyväksyttiin-kin hiljattain puoluerekisteriin.  

   Eduskunta valitaan kerran neljässä vuodessa vaaleilla, joissa ehdok-kaat valitaan eri äänestyslistoilta D’Hondtin menetelmällä. Menetel-män hyötyjä ovat mm. se että puolueiden saamat eduskuntapaikat vastaavat puolueen kannatusta. 

   Kun puolueiden paikat on saatu varmistettua ja eduskunta palaa takaisin töihin, eduskunta valitsee hallitustunnustelijan, joka alkaa kasata uutta hallitusta. Hallitusta alkaa kasaamaan yleensä vaaleissa eniten ääniä saaneen puolueen puheenjohtaja, vaikka mikään laki ei velvoita suurinta puoluetta tekemään sitä. 

   Kun hallitus on valmis, alkaa se toimeenpanemaan eduskunnan esittämiä  lakiehdotuksia. Yleensä hallitukseen koitetaan saada e-nemmistö eli hallituksessa  olisi enemmän edustajia kuin hallitukseen mahtumattomassa oppositiossa, jotta suurin osa lakiehdotuksista menisi läpi ja jotta hallitus nauttisi eduskunnan luottamusta.  

   Vaikka hallitukseen pyritäänkin muodostamaan enemmistö ei sinne yleensä valita kaikkia puolueita erilaisten puolue poliittisten kantojen johdosta tämän takia opposition ja hallituksen poliittiset linjaukset ovat usein ristiriitaisia ja normaalit kansalaiset saavat nauttia usein puolue poliittiikkojen järjestämästä “laatuviihteestä” jota voi seurata niin lehdistä kuin televisiostakin. 

                                               Mielipide  

Suomessa on käytössä  monipuoluejärjestelmä eli puolueita on enemmänkuin kaksi. Tämä tuo äänestäjille paljon erilaisia ehdokkai-ta, joita äänestää mutta tekee vähemmän politiikkaa seuraavan politiikan ymmärryksestä vaikeaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Britanniassa on käytössä kaksi puolue järjestelmä jossa kansalaisella on vähemmän vaihtoehtoja mutta puolueiden sisällä voi olla eripuraa puoluepoliittisista kysymyksistä.    

 Osissa valtioissa on käytössä yksipuolue järjestelmä jossa kansalai-sen ei tarvitse pohtia ketä äänestää tämä on hyödyksi varsinkin sellaisille kansalaisille  joita politiikka ei juuri kiinnosta. On kuitenkin totta että yksipuoluejärjestelmän toteuttaminen on käytännössä mahdotonta, koska se johtaa lähes aina siihen että puolue muuttaa perustuslakia ja alkaa “kyykyttää” kansaa. Esimerkkinä tällaisesta valtiosta voidaan pitää Kiinaa. 

   Hieman erikoisena mutta mahdollisesti toimivana ja hieman realis-tisempana tapana voitaisiin pitää sitä että hallituksesta luovuttaisiin kokonaan. Tämä tarkoittaisi sitä että puolueet joutuisivat hakemaan tukea aloitteisiinsa muilta puolueilta lupaamalla tukea heitä jossain toisessa lakiesityksessä. Yksi esimerkki muutoksen tarpeesta on se että uudet hallitukset alkavat aina korjaamaan edellisen hallituksen virheitä. Tämä tarkoittaisi myös sitä että presidentin valtaa voitaisiin lisätä  niin että rooli olisi samankaltainen kuin esimerkiksi Yhdysval-loissa. Totuus kuitenkin taitaa olla se että tämä järjestelmä tarvitsisi ylä- ja alahuonejärjestelmän tai kaksipuoluejärjestelmän toimiakseen kunnolla. Myös puolueet ovat lähentyneet liikaa toisiaan ja eroja puolueiden välillä on nykyään haastava erottaa tämä johtuu puolueiden halusta päästä hallitukseen. Hallituksesta luopuminen voisi näin myös edesauttaa eri puolueiden vahvempien ja erilaisten puoluepoliittis-ten mielipiteiden ilmaisua jolloin politiikasta tulisi rikkampaa ja tavallisten kansalaisen olisi paremmat mahdollisuudet löytää itseään lähinnä oleva puolue helpommin. 

 Voi olla myös mahdollista että muutos tuhoaisi nykyisen-kaltaisen puoluejärjestelmän, jonka hyödyt nousevat parhaiten esiin hallituksen muodostamisessa.    

T: Olli ja Onni