Tunnilla käsittelimme aihetta Suomen väestö. Tässä kerromme muutamia faktoja, sekä tärkeimpiä käsitteitä, mitä jokaisen kannattaisi tietää. Käsitteet ovat tummalla ja vastaukset niiden perässä vaalealla. Faktat ovat niiden alla vaalealla.
Väestörakenne: Kiinnostuksen kohteena on väkiluku, ikä ja sukupuoli, siviilisääty ja väestön alueellinen jakautuminen.
Suomessa väkiluku on tällä hetkellä noin 5.5 miljoonaa ja ennusteiden mukaan väestönkasvu tulee hidastumaan ja jatkumaan ainoastaan maahanmuuton ansiosta. Tämä johtuu alhaisesta syntyvyydestä, josta ollaan tällä hetkellä todella huolissaan ja se on ollut otsikoissa paljon.
Väestörakenteeseen vaikuttaa myös maahan- ja maastamuutto. Euroopan unionin jäsenyyden myötä Suomi on muuttanut maahanmuuttopolitiikkaansa ja erityisesti pääkaupunkiseudulle maahanmuutto on lisääntynyt. Nykyisin Suomeen muuttaa ulkomailta vuosittain noin 30 000 henkilöä.
Elinajanodote: Tilastollinen odotettavissa oleva elinikä
Suomessa nainen elää keskimäärin hieman pidempään kuin mies. Naisen elinajanodote on 84 vuotta ja miehen 78 vuotta. Elinajanodote nousee koko ajan.
Kansalliskieli: Maan virallinen kieli
Suomen perinteiset vähemmistöt:
Suomen kansalliskieliksi perustuslaissa määritellään suomi ja ruotsi, ja kielilaissa tarkennetaan, miten kielelliset oikeudet käytännössä toteutuvat. Lainsäädännön ydin on, että molemmille kieliryhmille tulee tarjota yhteiskunnan palvelut, sekä koulutus omalla äidinkielellä.
Nykyisin noin 5% , eli 290 000 henkeä suomalaisista puhuu äidinkielenään ruotsia.
Saamelaiset ovat EU:n ainoa alkuperäiskansa. Heitä elää Suomessa noin 10 000, joista suunnilleen puolet puhuvat äidinkielenään saamen kieltä (inarinsaamea, koltansaamea tai pohjansaamea).
Vuodesta 1992 lähtien saamen kielillä on ollut Suomessa virallinen asema saamelaisten kotiseutualueella.
Romaneita Suomessa on arviolta noin 10 000. Myös heillä on oikeus kehittää kulttuuriaan ja kieltään. Noin 14% romanilaisista ilmoittaa äidinkielekseen suomen lisäksi romanin kielen.
Huoltosuhde ja kestävyysvaje
Huoltosuhde voidaan kuvata kahdella eri tavalla:
1. Väestöllinen huoltosuhde: työikäistenmäärä (15-64-v) suhteessa ei-työikäisiin (lapset ja eläkeläiset)
2. Taloudellinen huoltosuhde: työssä olevien määrä suhteessa työvoiman ulkopuolella oleviin
(Työvoiman ulkopuolisilla tarkoitetaan esim. lapsia, opiskelijoita, eläkeläisiä ja työttömiä).
Kestävyysvaje: tilanne, jossa julkisen talouden menot ovat tuloja suuremmat
Mielestämme tunnilla opimme hyvin tärkeimmät asiat ja opettaja oli koonnut ne hyvin. Meidän kantamme käsiteltyyn asiaan on, että onhan se valitettavaa että syntyvyys tulee laskemaan, koska se tulee vaikuttamaan meihinkin. Meidän mielestä on myös ihan hyvä, että Suomessa on vähemmistöjä ja heillä pitäisi olla samat oikeudet ja mahdollisuudet kuin meilläkin.
Helka, Silja ja Emilia
Väestörakenne: Kiinnostuksen kohteena on väkiluku, ikä ja sukupuoli, siviilisääty ja väestön alueellinen jakautuminen.
Suomessa väkiluku on tällä hetkellä noin 5.5 miljoonaa ja ennusteiden mukaan väestönkasvu tulee hidastumaan ja jatkumaan ainoastaan maahanmuuton ansiosta. Tämä johtuu alhaisesta syntyvyydestä, josta ollaan tällä hetkellä todella huolissaan ja se on ollut otsikoissa paljon.
Väestörakenteeseen vaikuttaa myös maahan- ja maastamuutto. Euroopan unionin jäsenyyden myötä Suomi on muuttanut maahanmuuttopolitiikkaansa ja erityisesti pääkaupunkiseudulle maahanmuutto on lisääntynyt. Nykyisin Suomeen muuttaa ulkomailta vuosittain noin 30 000 henkilöä.
Elinajanodote: Tilastollinen odotettavissa oleva elinikä
Suomessa nainen elää keskimäärin hieman pidempään kuin mies. Naisen elinajanodote on 84 vuotta ja miehen 78 vuotta. Elinajanodote nousee koko ajan.
Kansalliskieli: Maan virallinen kieli
Suomen perinteiset vähemmistöt:
Suomen kansalliskieliksi perustuslaissa määritellään suomi ja ruotsi, ja kielilaissa tarkennetaan, miten kielelliset oikeudet käytännössä toteutuvat. Lainsäädännön ydin on, että molemmille kieliryhmille tulee tarjota yhteiskunnan palvelut, sekä koulutus omalla äidinkielellä.
Nykyisin noin 5% , eli 290 000 henkeä suomalaisista puhuu äidinkielenään ruotsia.
Saamelaiset ovat EU:n ainoa alkuperäiskansa. Heitä elää Suomessa noin 10 000, joista suunnilleen puolet puhuvat äidinkielenään saamen kieltä (inarinsaamea, koltansaamea tai pohjansaamea).
Vuodesta 1992 lähtien saamen kielillä on ollut Suomessa virallinen asema saamelaisten kotiseutualueella.
Romaneita Suomessa on arviolta noin 10 000. Myös heillä on oikeus kehittää kulttuuriaan ja kieltään. Noin 14% romanilaisista ilmoittaa äidinkielekseen suomen lisäksi romanin kielen.
Huoltosuhde ja kestävyysvaje
Huoltosuhde voidaan kuvata kahdella eri tavalla:
1. Väestöllinen huoltosuhde: työikäistenmäärä (15-64-v) suhteessa ei-työikäisiin (lapset ja eläkeläiset)
2. Taloudellinen huoltosuhde: työssä olevien määrä suhteessa työvoiman ulkopuolella oleviin
(Työvoiman ulkopuolisilla tarkoitetaan esim. lapsia, opiskelijoita, eläkeläisiä ja työttömiä).
Kestävyysvaje: tilanne, jossa julkisen talouden menot ovat tuloja suuremmat
Mielestämme tunnilla opimme hyvin tärkeimmät asiat ja opettaja oli koonnut ne hyvin. Meidän kantamme käsiteltyyn asiaan on, että onhan se valitettavaa että syntyvyys tulee laskemaan, koska se tulee vaikuttamaan meihinkin. Meidän mielestä on myös ihan hyvä, että Suomessa on vähemmistöjä ja heillä pitäisi olla samat oikeudet ja mahdollisuudet kuin meilläkin.
Helka, Silja ja Emilia
Kommentit
Lähetä kommentti